Usein kysyttyjä kysymyksiä

Sijaisperhe tarjoaa turvallisen arjen ja kodin huostaan otetulle lapselle tai nuorelle siksi aikaa, kun hän sitä tarvitsee. Sijoitettu lapsi muuttaa sijaisperheen luokse ja elää heidän kanssaan normaalia arkea. Lapsen sijoitus voi kestää lyhyemmän aikaa tai aina siihen saakka, kunnes hän itsenäistyy.

SOS-Lapsikylä hakee sijaisvanhemmiksi pääasiassa pariskuntia tai perheitä. Myös sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan koulutuksesta sekä lastensuojelutyön kokemuksesta on etua. Ennen sijaisvanhemmaksi ryhtymistä vaaditaan ennakkovalmennus sijaisvanhemmuudesta, joita järjestämme SOS-Lapsikylässä.

Tukiperhe on tukena perheille, joiden vanhemmilla saattaa olla esimerkiksi jaksamiseen liittyviä haasteita tai sosiaalisten verkostojen puutetta. Lapsi viettää tukiperheen luona useimmiten yhden viikonlopun kuukaudessa. Näiden viikonloppujen aikana tukiperheissä eletään tavallista elämää ja samalla mahdollistetaan lapsille uusia kokemuksia ja turvallisia sekä pysyviä ihmissuhteita.

Tukiperheenä voivat toimia hyvin monenlaiset perheet. Tärkeintä on, että elämäntilanne on vakaalla pohjalla ja tehtävään voi sitoutua.

Tutustu tarkemmin tukiperheenä toimimiseen.

Siirry sivun alkuun

SOS-Lapsikylässä voi toimia sijaisvanhempana joko SOS-Lapsikylän asunnossa tai omassa kodissaan.

Koska SOS-Lapsikylä haluaa tarjota sijaisperheille vahvaa tukea, kodin on sijaittava riittävän lähellä SOS-Lapsikylän toimipistettä, jotta tuen antaminen onnistuu. Ota yhteyttä ja kysy lisää.

Siirry sivun alkuun

Vuokra määräytyy asunnon koon, sijainnin ja perhekoon mukaan.

Sijaisvanhemmat maksavat täyttä neliövuokraa omassa ja perheenjäsentensä käytössä olevista tiloista. Henkilömäärän mukaan jyvitettyä vuokraa maksetaan yhteisessä käytössä olevista neliöistä.

Sijoitettujen lasten asumiskustannukset maksaa SOS-lapsikyläsäätiö.

Vuokran määräytymisessä noudatetaan verottajan ohjeita.

Siirry sivun alkuun

Sijaisvanhemmuuteen valmisteleva PRIDE-valmennus on sijaisvanhemmuutta harkitseville tarkoitettu ryhmämuotoinen valmennus. Sen aikana saa tietoa sijaisvanhemmuudesta ja voi miettiä yhdessä kouluttajien kanssa omaa halukkuuttaan ja valmiuksiaan ryhtyä tehtävään. Valmennus on pakollinen ennen sijaisvanhemmaksi ryhtymistä.

PRIDE muodostuu sanoista:

P = Parents´= vanhempien
R = Resources for = voimavara johonkin eli
I = Information = tietoon
D = Development = kehittymiseen
E = Education = oppimiseen

PRIDE sisältää yhdeksän teemallista ryhmätapaamista ja kirjallisia kotitehtäviä, joiden avulla voi arvioida omien elämänkokemusten vaikutuksia mahdolliseen sijaisvanhempana toimimiseen. PRIDE-kouluttajina toimivat kokenut sijaisvanhempi ja sosiaalityöntekijä. PRIDE-valmennus kestää useamman kuukauden.

Lisätietoa valmennuksesta löydät sijaisvanhemmuuden infopaketista. Tilaa infopaketti sivulla olevan lomakkeen kautta.

Katso koska seuraava PRIDE-valmennus järjestetään.

Siirry sivun alkuun

Sijaisperheessä voi olla enintään neljä sijoitettua lasta. Tähän lasketaan mukaan perheen omat, alle kouluikäiset lapset tai muut erityistä hoitoa vaativat lapset.

Mikäli perheessä on kaksi lasten hoidosta ja kasvatuksesta vastaavaa aikuista, sijaisperheessä voi olla yhteensä kuusi lasta. Tällöin toisella sijaisvanhemmalla on oltava soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä.

Siirry sivun alkuun

Sijaisvanhemmalla voi olla omia lapsia. Omien lasten ikä voi kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka monta sijoitettua lasta perheessä voi olla.

Ks. tältä sivulta kysymys: Kuinka monta lasta sijaisperheessä voi olla?

Siirry sivun alkuun

Perhehoitajille maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta sekä käynnistämiskorvaus. Perhehoidosta maksettava hoitopalkkio on korvaus perhehoitajan lapsen hoitoon käyttämästä ajasta.

Kulukorvaus kattaa lapsen hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Niitä ovat esimerkiksi asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat menot. Myös tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset sekä lapselle hänen omaan käyttöönsä annettavat käyttövarat katetaan kulukorvauksesta.

Käynnistämiskorvauksella korvataan hoidon käynnistämisestä aiheutuvia tarpeellisia kustannuksia, jotka perustuvat yksilöllisiin tarpeisiin. Käynnistämiskorvauksella voidaan hankkia esimerkiksi hoito- ja harrastusvälineitä, vaatteita, kalusteita sekä tehdä perhehoidon kannalta välttämättömiä asunnonmuutostöitä.

Siirry sivun alkuun

Sijoitetulla lapsella on oikeus tavata ja pitää yhteyttä vanhempiinsa, sisaruksiinsa ja muihin hänelle läheisiin ihmisiin.

On tärkeää ja lapsen edun mukaista pyrkiä mahdollisimman hyvään yhteistyöhön sijoitetun lapsen läheisten kanssa. Kun yhteistyö sujuu hyvin, lapsi voi keskittyä omaan kasvuunsa ja kehitykseensä, eikä hänen tarvitse kantaa huolta siitä, miten hänen syntymä- ja sijaisvanhempansa tulevat toimeen keskenään.

Yhteydenpitoa voidaan rajoittaa muun muassa silloin, kun siitä aiheutuu vaaraa lapsen terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle tai rajoittaminen on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta muuten välttämätöntä.

Siirry sivun alkuun

SOS-Lapsikylän järjestämä PRIDE-valmennus auttaa arvioimaan omia valmiuksia ja halua toimia sijaisvanhempana.

Jos sijaisvanhemmuus kiinnostaa mutta tuntuu liian suurelta haasteelta, kannattaa harkita ryhtymistä tukiperheeksi.

Siirry sivun alkuun

SOS-Lapsikylä etsii jatkuvasti uusia sijaisvanhempia ympäri Suomea. Jos olet kiinnostunut sijaisvanhemman tehtävästä, voit ottaa yhteyttä meihin ja kerromme sinulle lisää.

Lapsikyliin on rakennettu sijaisperhetoimintaan sopivia isoja asuntoja, jotka mahdollistavat usean lapsen sijoituksen sijaisperheeseen. SOS-Lapsikylän asunnoissa on mahdollista ryhtyä päätoimisesti sijaisvanhemmaksi ja keskittyä sijaisvanhemman tehtävään.

Siirry sivun alkuun

Sijaisvanhemmalla on oikeus saada valmennus tehtäväänsä. Lisäksi hänen pitää saada tukea, koulutusta ja työnohjausta hoito- ja kasvatustehtävässään. Sijaisvanhemmalla on myös oikeus korvauksiin (hoitopalkkio, kulukorvaus) ja tulla kuulluksi lapsen huoltoon liittyvissä asioissa. Sijaisvanhemmalle on lisäksi tarjottava säännöllisesti mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen.

Sijaisvanhempi sitoutuu turvaamaan lapselle hyvän hoidon ja kasvatuksen sekä huolenpitoa ja valvontaa. Hän myös tukee lapsen ja hänen läheistensä välistä yhteydenpitoa.

Sijaisvanhempi tekee yhteistyötä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja SOS-Lapsikylän kanssa lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa.

Sijaisvanhemmalla on lapsen ja hänen vanhempiensa tietojen salassapitovelvollisuus. Mikäli olosuhteissa tapahtuu oleellisia muutoksia, sijaisvanhemman velvollisuus on ilmoittaa niistä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle ja SOS-Lapsikylään.

Siirry sivun alkuun

Sijaisvanhempi ja perhehoitaja ovat sama asia. Perhehoitolaissa käytetään sanaa perhehoitaja, mutta arkikielessä puhutaan lapsen tai nuoren sijaisvanhemmasta.

Sijaisvanhempi on siis lapsen tai nuoren perhehoitaja.

Siirry sivun alkuun

Sijaisvanhempana voi toimia myös yksin. Tärkeintä sijaisvanhemmaksi ryhtyessä on sopiva elämäntilanne ja halu sitoutua SOS-Lapsikylän sijaisvanhemmuusvalmennuksen sekä tukityön periaatteisiin. Sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneet käyvät ennen valmennukseen tuloa rekrytoivien työntekijöidemme kanssa keskustelun, jossa arvioidaan yhdessä hakijan elämäntilanteen sopivuutta valmennukseen osallistumisen ja sijaisvanhempana toimimisen suhteen.

Yksin sijaisvanhemmaksi ryhtyvän kannattaa kuitenkin varautua siihen, että joissain tapauksissa sijoituksen toteutuminen voi olla haastavampaa kuin pariskunnille.

Siirry sivun alkuun

Yleensä sijaisvanhempi jää sijoitettavan lapsen kanssa kotiin noin vuodeksi, lapsen iästä ja tarpeista riippuen. Sijoitetun lapsen muutto perheeseen on suuri muutos sekä lapselle että sijaisperheelle. Sijoituksen alussa on turvattava sijaisvanhempien mahdollisuus keskittyä lapsen tarpeisiin ja kiintymyssuhteen luomiseen lapsen kanssa. Sijaisvanhemman tulee myös pitää huolta omasta jaksamisestaan suhteessa muun perheen tarpeisiin.

Kotona oltava aika sovitaan lähtökohtaisesti lapsen vastuusosiaalityöntekijän ja SOS-Lapsikylän työntekijöiden kanssa. Yleensä vuoden jälkeen sijaisvanhemmalla on mahdollisuus palata töihin koko- tai osa-aikaisesti, kuitenkin aina sijoitetun lapsen tilanne huomioiden.

Siirry sivun alkuun

SOS-Lapsikylä perhehoidon palveluntuottajana vastaa sijaisvanhemman eli perhehoitajan toimeksiantosopimukseen kirjatusta tuesta ja avusta. Sijaisvanhempi ja perhehoitaja ovat sama asia. Perhehoitolaissa käytetään sanaa perhehoitaja, mutta arkikielessä puhutaan lapsen tai nuoren sijaisvanhemmasta.

On sijoitetun lapsen, sijaisvanhemman ja koko sijaisperheen etu, että sijaisvanhempaa tuetaan säännöllisesti ja monipuolisesti tehtävänsä toteuttamisessa. Jokaiselle sijaisperheelle nimetään kaksi tukityöntekijää SOS-Lapsikylästä, joista sosiaaliohjaaja toimii perheen lähityöntekijänä ja hänen työrooliaan tukee sosiaalityöntekijä. SOS-Lapsikylän tukityössä painotetaan luottamuksellisuutta, oikea-aikaisuutta, yksilöllisyyttä ja räätälöitävyyttä sekä ratkaisukeskeisyyttä. SOS-Lapsikylä tukee sijaisvanhempiaan esimerkiksi tukitapaamisilla, täydennyskoulutuksilla, puhelinpäivystyksellä akuutteja tilanteita varten ja työnohjauksella. Lisäksi järjestämme sijaishoidon perhehoitajan vapaiden aikana ja järjestämme erilaisia vertaistukiryhmiä.

Siirry sivun alkuun

Sijaisperheet valmennetaan huolellisesti tehtäväänsä. Valmennuksen aikana rakennetaan valmiuksia toimia sijaisperheenä ja valmennuksen aikana on vielä mahdollisuus pohtia päätöstä ryhtyä tehtävään.

Sijaisvanhemmuusvalmennus kestää kokonaisuudessaan noin puoli vuotta. Sijoituksen käynnistyttyä SOS-Lapsikylän ammattilaiset tukevat sijaisperheitä monipuolisesti.

Siirry sivun alkuun

On olemassa monia sijaisperheitä, joilla on jokin uskonnollinen vakaumus. Tarvitsemme monenlaisia sijaisperheitä! Etsittäessä lapselle sopivaa perhettä sekä lapsen, hänen biologisen perheensä että sijaisperheen vakaumuksella on merkitystä. Sijaishuollon aikana biologisen lapsen vanhemmilla on oikeus päättää lapsen uskonnosta, ja tästä syystä on tärkeää tehdä ”mätsäys” huolella.

Jotkut biologiset vanhemmat eivät halua lapselleen uskonnollista kasvatusta, jotkut taas näkevät sen rikkautena. Sijaisvanhemman tulee olla tarvittaessa myös valmis tukemaan sijoitetun lapsen omaa, mahdollisesti sijaisvanhemman omasta vakaumuksesta poikkeavaa maailmankatsomusta.

Siirry sivun alkuun

Lyhytaikainen perhehoito tarkoittaa lapsen tai nuoren määräaikaista sijoitusta perhehoitoon. Sijoitus tehdään lastensuojelulain mukaisesti kiireellisenä sijoituksena tai avohuollon sijoituksena. Lyhytaikaisen perhehoidon kesto sovitaan yhdessä osapuolten kanssa. Aivan kuten pitkäaikaisessakin perhehoidossa, lapsen perhehoitopaikka valitaan yksilöllisesti lapsen tarpeiden mukaisesti.

Kun lapsi sijoitetaan lyhytaikaisesti, hän usein tapaa biologista perhettä viikottain, ja yleensä käy samaa koulua kuin ennen sijoitusta, joten tästä syystä ns. vastaanottoperhe pyritään löytämään lapsen asuinpaikan läheltä.

Siirry sivun alkuun